Sanon sen suoraan: olen kyllästynyt tähän sivuun. Lähtökohdat olivat alun pitäen: 0) blogi olisi erilaisten ajatusten hiekkalaatikko 1) en poistaisi blogista yhtään mitään, vaikka kuinka katuisin kirjoittamaani, ja 2) pyrkisin harjoittamaan mahdollisimman vähän itsesensuuria. Oli kuitenkin väistämätöntä, että tulisi piste, jossa historia alkaisi velvoittaa minua kirjoittamaan juuri tietyistä aiheista juuri tietyllä tavalla ja asenteella – herranjestas, onhan blogin nimikin sentään mikä on. Silloin jähmettyisin paikalleni, esittäisin aina samat mielipiteet, ja blogi kuivuisi tätä kautta kasaan.
Siispä en enää näe mitään mieltä siinä, että jatkaisin blogia tämän muotoisena. Saatan kyllä keksiä jotain muuta tilalle. (Etenkin kun domain on hankittu ja se menee luultavasti jollekin roskayhtiölle, jos lopetan sen.) Ei muistella pahalla, koopee. Sinusta oli paljon iloa.
Ei kommentteja.
0 Kommentit to “Kiitos, koopee”